perjantai 1. maaliskuuta 2013

Rasittavia kisuja ja uusia harrastuksia

Mun hermot on niin loppuunpoltetut noiden kissojen, etenkin ton hirviön suhteen, että ajattelin tulla purkaan teille mun tuntemuksia.. Olihan ne maailman suloisimpia sillon, kun ne oli pakko saada.  Ja vielä kaksi. Mikä idea?? Olisin tällä hetkellä erittäin tyytyväinen ja mulla olisi vielä hermoja jäljellä jos olisin pitänyt pääni ja ottanut vaan ton poitsun. Siitä ei ole juurikaan ollut harmia, mitänyt yritti siskoonsa vähän pökkästä, mutta.. 

Kattokaa nyt miten pieniä ja viattomia söpöjä pulleroita. 




moimoooooi
kisu ei tajunnu Jujua.. Tästä on hieno kuvasarja

Olihan noiden riiviöiden kanssa ongelmia aluksi.. Ne ei nimittäin ikinä ymmärtänyt missä on hiekkalaatikko jos sitä siirsi. Se ongelma ratkesi, kun ei ikinä milliäkään siirtänyt laatikkoa. Toisekseen, pienessä yksiössä kahden rääpäleen kanssa.. Ei tullut öisin kamalasti nukuttua kun kisuilla oli ralliaika. Muistan vieläkin sen ihanan tunteen, kun muuton jälkeen sai laittaa oven kiinni ensimmäistä kertaa ja jättää kisut riehumaan ittekseen. 



Sitten ne yhtäkkiä olikin jo isoja ryökäleitä. Ihan vaan silmiä räpäyttämällä niistä on tullut jo isoja.. Ja uusia ongelmia. Vessapaperirullat raadellaan, kaikki tiputetaan pöydiltä, juostaan päättömästi ja kolahdellaan seinään. Poitsun halut heräs ja jatkuva huoli pökkääkö siskoaan. Ja se mouruaminen oli hirveetä. Ruuan närpiminen alkoi, mutta nämäkin korjaantui leikkaamalla. Sitten alkoi nartun ongelmat. Ympäriinsä kuseminen, mitä se tekee edelleen. Nyt sillä on ensimmäinen kunnon kiima ja meteli on hirveä. Vaikka mua naurattaa ihan mielettömästi katsoa, kun se kärvistelee, makaa perse pitkällä ja huutaa, niin päällimmäisenä mua kuitenkin säälittää.. Sillä on niin hankalaa itsensä kanssa, että enköhän mä senkin vie leikkautettavaksi. 
Alla kaksi tänään otettua kuvaa rääpäleistä. 



Ympäriinsä kuseminen on mun mielestä jo aika iso ongelma, onko kenelläkään vinkkejä mulle? Alla olevien putelien voimalla mennään nyt vielä.. Toivottavasti löytyisi joku apu ja tuo tapa loppuisi.


Ja toiseen asiaan, mun uuteen lemppariharrastukseen ! Mä tykästyin hiihtämiseen ja sain maailman parhaalta isältäni sukset ja kävin kaupasta ostamassa tuliterät monot. Mun laji on siis vapaa, mä en murtsikkaa osaa, eikä mun riitä mielenkiinto siihen hissutukseen.. Toivottavasti tulee vielä hyvät hiihtokelit muutamaksi viikoksi, ettei tarvitse ensi talveen asti odottaa kunnon lenksuja. Ensin täytyy kuitenkin alottaa varovasti, jotta kunto ja oikeat lihakset kehittyy niin jaksaa paremmin.










6 kommenttia:

  1. siis kuinka vanhoja noi kissat on ollu kun ne on sulle tullut ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän ne mitään vanhoja ollu, pieniä pentuja :) Tarkasti en tiedä, koska ei tiedetä tarkemmaksi koska syntyivät, mutta luultavasti 7vko vanhoja.

      Poista
  2. no mutta kun kissan luovutusikä on 12 viikkoa, ei ihme jos pissivät minne sattuu
    kun emo opettaa käymään hiekkalaatikolla ja kaikkea

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näiden emo on ulkokissa, ovat kasvaneet ilman emoa ja kyllä ne pienempinä kävivät oikein kivasti laatikolla ja ovat tän puoli vuotta käyneet tähän asti ja käyvät taas kiltisti sielä :)

      Poista
    2. no sitten täytyy sanoa, että emon omistajat ovat helvetin vastuuntuntoisia ihmisiä; jättää nyt leikkaamatta ulkokissa

      Poista
    3. Eiköhän kukin tee päätökset itse ja pentujen kohdalla aina käynyt hyvin ja kaikki saaneet hyvän kodin. Oppivat jo pieninä käymään laatikolla ja syömään kiinteää ruokaa maidon lisäksi niin en näe siinä mitään pahaa, että itsenäistyvät aiemmin kuin sisäkissat. Kiitos huolenpidosta asian suhteen ! :)

      Poista

Kiitos kommentistasi !